Liput
Näyttelyyn on tarjolla useita lipputyyppejä:
- Peruslippu 15€
- Alennusryhmät 10€
- Opiskelijat
- Eläkeläiset
- Työttömät
- Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat
- Alle 18-vuotiaat ja avustajat ilmaiseksi
- Ryhmäliput (väh. 10 hlö) ja median akkreditointi sähköpostin kautta info@meilahdenkartano.fi
- Esittelykierrokset taiteeseen 100 €. Minimiryhmäkoko 6.
Liput ovat myynnissä ovelta sekä Ticketmasterissa. Alennukseen oikeuttava todistus oltava mukana.
Meille käy e-passi ja edenred!
Näyttely on avoinna:
1.4.-30.8.2026
Ma Suljettu
Ti-Su klo 11:00-18:00
Olemme koko pääsiäisen auki! Myös pääsiäismaanantaina klo 11:00-18:00!
Poikkeusaukioloajat:
14.5. Suljettu
19.-21.6.2026 Suljettu
Yhteystiedot
Taidehallin puhelinnumero: 040 566 0645
Sähköposti: info@meilahdenkartano.fi
Liput on tulossa myyntiin lähiaikoina!
Jaa sosiaalisessa mediassa
Ilo ja epäsymmetria
Kuraattori Nanna Susi
Me emme ole täydellisiä. Jopa luonnon täydellisyys suhteessa ihmiskuntaan ja omiin voimiinsa, tekee siitä virheellisen.
Ja silti yhdessä muodostamme hengittävän ekosysteemin, joka sisältää ajatuksen, puheen ja tunteen. Me tarvitsemme toisiamme. Ehkä nyt enemmän kuin koskaan.
”Kun istun ja odotan
saan vieraaksi heidän vieraansa, itseni myös.
Millainen penkki.
Jos lähden tästä, putoaa tuolta joku.”
-Mirkka Rekola, runokokoelmasta Ilo ja epäsymmetria, 1965
Olisi hyvä olla avoin ajatukselle, että taide on yhteinen kielemme, jonka tarkoitus on antaa eikä ottaa keneltäkään mitään pois. Taiteen erilaisuus saa meidät muistamaan, että olemme ihmisiä. Ihmisyys on valtava yhteinen arvo.
Fokukseni on ollut koota näyttelyyn inhimillisyyden kirjo. Ihastuttavaa on, että taiteilijoiden teokset ovat hyvällä tavalla eriskummallisia. Ne sisältävät elämänkatsomuksellista viisautta ja sielunruokaa maustettuna leivällä, viinillä, vedellä ja hunajalla. Unohtamatta väriä ja valoa.
Nanna Susi on suomalainen taidemaalari. Ilo ja epäsymmetria on hänen ensimmäinen laajasti kuratoimansa yhteisnäyttely. Näyttelyn nimi tuli valituksi Mirkka Rekolan inspiroivan Ilo ja epäsymmetria-runokokoelman mukaisesti. Näyttelyssä on esillä kuuden taiteilijan itsenäisiä teoksia, jotka muodostavat laajemman kokonaisuuden omissa säkeissään.
Minä missä milloin / Kari Cavén
Satakieli / Hanna Westerberg
Ovenvartija / Paavo Halonen
Heijaa eestaas / Liivia Sirola
Yöllisiä kohtaamisia / Minja Karoliina Laakso
Pinna alla / Canal Cheong Jagerroos
KARI CAVÉN
Minä missä milloin / Me Wherever
Arvoton, käytöstä poistettu voi Kari Cavénin käsissä saada uuden elämän ja nousta arjen yläpuolelle. Se on nykyisessä pikakulutus- ja kertakäyttömaailmassa tärkeää ja lohdullista.
Ympäröivä maailma tarjoaa Cavénille loputtomasti virikkeitä ja materiaalia. Ideoita ei tarvitse etsiä kaukaa. Usein teosten materiaali löytyy roskiksesta, romukaupasta tai halpakaupan alahyllyltä. Avainasemassa on taiteilijan kyky nähdä materiaalin ilmeisimmän olemuksen ja merkityksen yli.
Cavén ei tee tarkkoja suunnitelmia tai piirrä luonnoksia. Prosessi etenee löytämisen, tutkimisen ja rakentamisen kautta taideteokseksi. Lopputulos syntyy kokeilujen, yrityksen ja erehdyksen kautta. Teos saa vasta valmistuessaan uuden merkityksen ja nimen.
Cavénin käsissä hylätyn ja hyljeksityn esineen ankeus muuttuu sen muodon mahdollisuuksien oivaltamisen kautta arvokkuudeksi. Alkuperäisen käyttötarkoituksen tunnistaminen saa teoksen katsojassa aikaan ilahtumisen lävistävän haikeuden. Tunnetta voisi kuvata hymyksi kyynelten läpi.
Cavénin tuotanto saattaa kokonaisuutena vaikuttaa sattumanvaraiselta, mutta materiaalien ja tekniikoiden moninaisuudesta huolimatta hänen tapansa purkaa ja uudelleen rakentaa todellisuutta tuottaa teoksia, jotka ovat selkeästi tunnistettavissa Cavéneiksi.
Cavénin leikkisä ja kekseliäs asenne kutsuu mukaan kokemaan maailmaa, joka ei ole luutunut jäykästi paikoilleen, vaan tarjoaa esineille ja sanoille kaleidoskoopin tapaan aina uusia asentoja. Asioita voi katsoa ilman lukittuja merkityksiä ja arvoja.
Kari Cavén (s. 1954) valmistui Suomen kuvataideakatemiasta vuonna 1982 ja piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Kuopion taidemuseossa 1983. Hänet on palkittu taiteellisesta työstään Pro Finlandia-mitalilla (2014), Suomen taideyhdistyksen tunnustuspalkinnolla (2018) ja taiteilijaeläkkeellä (2019 alkaen).
Cavén on edustanut suomalaista kuvataidetta useaan otteeseen eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Venetsian biennaalissa (1988 ja 1995). Hänen teoksiaan kuuluu useisiin yksityisiin ja julkisiin taidekokoelmiin. Hän on toteuttanut useita julkisia teoksia Suomessa ja Ruotsissa.
HANNA WESTERBERG
Satakieli / Nightingale
Meilahden Taidehallissa Hanna Westerbergiltä on esillä sekä uusia maalauksia ja piirustuksia että suurikokoisia maalauksia viime vuosilta. Maalausten aiheina on lintuja ja taloja, mutta ne ovat myös abstraktioita, yksittäisten tunteiden pieniä teattereita. Jokainen maalauksen lintu kuvaa tietoisuutta. Lintuun voi sijoittaa kaivatun, jolla ei ole nimeä, onko se joku vai jokin? Lintu on lentänyt kuvatilan keskelle, kiinanruusun latvaan. Sieltä käsin se katselee ympärilleen ja sisäiseen maailmaansa, väreihin ja niiden ailahduksiin.
Lintu haluaisi luoda yhteyden laulullaan, kuten H.C. Andersenin sadun satakieli: Minä en voi elää linnassa, mutta anna minun tulla, kun itse haluan, sillä silloin minä istun illoin oksalla ikkunasi luona ja laulan sekä onnellisista, että niistä, jotka kärsivät. Minä laulan pahasta ja hyvästä, jota ympärilläsi pidetään salassa.
Haikeuden ja lohdun välinen jännite ”Olen piirtänyt erästä kökarilaista hylätyn oloista taloa, jatkoin teeman parissa myöhemmin maalaamalla työhuoneellani. Pohdin koti-ikävää ja sitä, kaipaako silloin paikkaa, vai pikemminkin aikaa, aistihäivähdyksiä ja erilaisia fragmentteja. Pyrin tuomaan teoksillani esille haikeuden ja lohdun välisen jännitteen. Toisinaan maalausteni talot muistuttavat etäisesti Giotton taloja tai lapsuuden palikkalinnoja. Talomaalauksissa on läsnä unet, mennyt ja jonkin uuden odotus. Taiteeni lähtökohta on värissä ja viivassa. Liikun kuvan eri äärissä, kertovasta kuvasta abstraktioon ja herkästä, erittelevästä maalausjäljestä suurikokoiseen, riehakkaaseen ilmaisuun. Minulle on tärkeää, miten näyttelyni teokset rinnastuvat toisiinsa, sekä katsojaan ja ympäröivään tilaan. Ajattelen näyttelyäni draamana, jolla on alku, keskikohta ja loppu.” Hanna Westerberg kertoo.
Hanna Westerberg (s. 1976) on suomalainen taidemaalari ja piirtäjä. Westerberg valmistui taiteiden maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1998. Westerberg voitti kansainvälisen taidegrafiikan kilpailun vuonna 1994, sitä seurasi vuoden opinnot Scuola Internazionale di Grafica dell´arte ”Il Bisonten” taidegrafiikan koulussa ja Bolognan ja Firenzen taideakatemioissa.
PAAVO HALONEN
Ovenvartija / Usher
Ovenvartija kokoaa yhteen teoksia vuosien varrelta ja uusinta uutta; osa teoksista rakentuu Haloselle tyypilliseen tapaan vain päiviä ennen näyttelyä ja jotkut jopa pystytysprosessin aikana. Näennäisen nopea ja hetkeen sidottu työskentely ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman teknistä tietotaitoa ja avointa mieltä. Teosten on pysyttävä skarppeina, innostavina, kiinnostavina ja merkityksellisinä – työstö voi tapahtua hetkessä mutta työtä on pohjustettu vuosikymmeniä.
Ovenvartija tarttuu käsikynkästä ja vie sinua tilasta ja tunnelmasta toiseen. Näyttelyssä liikkuminen on täynnä löytämisen ja oivallusten mahdollisuuksia. Jokainen teos on uusi avaus, uusi assosiaatio. Kokonaisuus on itsestään selvän toiseksi näkemistä; lauluja ja runoutta; puuta, sulkaa, lasihelmiä, väriä, valoa. Ovenvartija vie katsojan ja kokijan sisään mieleen ja sydämeen, huolehtii vieraastaan. Astu sisään!
Paavo Halosen Ovenvartija -näyttelykokonaisuus on asymmetrinen materiaali-ilottelu. Halosta kiinnostaa ihmismielen kyky luoda narratiiveja, meidän tapamme luoda tarinoita ja koherentteja kokonaisuuksia näennäisen irrallisista osista. Uskonnolliset symbolit ja viitteet yhdistyvät suomalaisten erityiseen luontosuhteeseen ja surrealistisiin elementteihin luoden kuvaa pirstaleisesta nyky-yhteiskunnasta. Näyttely on eräänlainen kotiinpaluu; Halonen on asuttanut vuosien ajan Meilahden taidehallin talonmiehen asuntoa.
Olen tekijänä yhtäaikaisesti kärsimätön, nopea, tuittuileva / mietteliäs, puuduttavan hidas, zeniläinen. Teoksia näyttelykokonaisuuksiin syntyy myös ripustusvaiheen aikana, hetkenä, jolloin mieli on avoin ja vastaa välittömästi ulkoisiin ärsykkeisiin. Näyttelytilasta itsestään tai ripustusprosessin aikana löytyneestä materiaalista työstetyt teokset sitovat näyttelyt itse näyttelypaikkaan. Luon teoskokonaisuuksia kaikki aistit auki.
Paavo Halonen (s. 1974) on helsinkiläinen taiteilija, joka työskentelee laaja-alaisesti visuaalisen taiteen kentällä veistäen, rakentaen esinekoosteita, piirtäen ja maalaten, installoiden, muotoillen ja mahdollistaen ja kuratoiden näyttelyitä muille tekijöille.
Opiskelin kuvataidetta ensi alkuun Savonlinnan taidelukiossa ja sittemmin Turun Piirustuskoulussa. Pidempien koulujaksojen jälkeen olen kurssittanut itseäni mm. lasinpuhalluksessa, litografiassa, puupiirtämisessä, kultaamisessa ja ikebanassa.
Työskentelyyni ja teoksiini voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.paavohalonen.com
LIIVIA SIROLA
Heijaa eestaas / Hey ho, to and fro
”Intohimoni kohteena on kuva. Luon kuvia sekä kuvataiteen että valokuvauksen keinoin. Työskentelyäni ohjaa intuitio ja spontaanius, kuvan täytyy syntyä kuin itsestään. Onnistumiset ovat onnenpotkuja tai vahinkoja. Niitä saadakseen on oltava valppaana ja työskenneltävä ahkerasti.”
Lötkötellään, nautiskellaan, keikistellään, pussaillaan, nuuhkitaan kukkasia, murehditaan ja mietiskellään. Liivia Sirolan teoksissa on iloa, melankoliaa ja tujaus draamaa.
Liivia Sirola on hengittänyt luovan ilmaisun kautta lapsesta asti. Piirtäminen, villit neulomukset, kirjoittaminen, valokuvaus, rakkaus kirjoihin ja elokuviin olivat hänen pakoreittejään todellisuudesta, jossa hän koki itsensä ulkopuoliseksi. Itseoppineena hän on kulkenut pitkän kivikkoisen tien omaan tekemiseensä sitkeästi luottaen. Kamera oli Sirolan pääinstrumentti pitkään, kunnes maalaaminen hiipi rinnalle vahvemmin. Hänen maalauksissaan saattaakin näkyä tietynlaista kuvattavaksi asettumista.
Sirolan maalaukset ovat harvoin omaelämäkerrallisia. Sen sijaan niistä heijastuu hänen maailmansa, johon on vahvasti vaikuttaneet pitkät oleskelut lempimaissa Ranskassa ja Italiassa kuin myös erakkoelämä mökissä Suomessa. Urbaanin sykkeen runsaan visuaalisuuden ja periferiaelämän niukkuuden ristiriita on kytköksissä tiiviisti siihen keitokseen, mitä Sirola maalauksissaan tarjoilee. Keskeisiä teemoja hänen töissään on ihmisyys ja ajattomuus. Klassiset elementit toistuvat ja kiertävät kehää etsien törmäyspintaa nykyhetken kanssa. Taiteen tekeminen on loputon matka, ja sillä matkalla Sirola on vaiheessa, jossa ilmaisu pyrkii abstraktimpaan suuntaa. Vaan eihän sitä ikinä tiedä, huomenna voi olla ajatukset taas toisinpäin.
Liivia Sirola (s. 1970 Turku) on kuvataiteilija, valokuvaaja ja suunnittelija, joka asuu ja työskentelee Pirkanmaalla.
MINJA KAROLIINA LAAKSO
Yöllisiä kohtaamisia / Nocturnal encounters
Maalaan jotakin tuntematonta näkyväksi. Maailmoja, joihin upottautua ja unohtua. Tarinoita ja salaisuuksia. Piilotettuja paikkoja ja unelmia. Olen kuvataiteilija ja pääasiallinen ilmaisumuotoni on maalaus eri tekniikoin. Maalaukseni ovat elämänmyönteisiä ja esittäviä, mutta eivät realistisia.
Näyttelyn teokset ovat kokoelma maalauksia eri vuosilta, jotka ovat syntyneet pienestä kipinästä, muistosta tai näystä. Aiheet kumpuavat usein kiinnostuksestani myytteihin, luontoon, naiseuteen, eläimellisyyteen, kuun kiertoon ja mielikuvitus hahmoihin. Olen intuitiivinen värien käyttäjä ja teokseni ovat usein hyvin värikylläisiä. Värit ovat minulle merkittävä ilmaisukeino, joiden avulla tunteeni välittyvät kankaalle. Maalausprosessin intuitiivisuus antaa ihanan vapauden leikkisyydelle ja avoimen tilan luoda omia maailmoja.
En useinkaan suunnittele tai luonnostele maalauksia ennalta, vaan ne syntyvät siinä hetkessä suoraan kankaalle. Prosessin myötä ne muuttavat muotoaan, elävät omaa elämäänsä ja voivat ottaa vaikutteita ympäröivästä maailmasta. Saatan maalata myös vanhojen teosten päälle, jolloin syntyy ajallisia kerrostumia.
Yöllisiä kohtaamisia tuo yhteen joukon tarinallisia maalauksia, jotka luovat keskenään uusia tarinoita ja jatkumoita.
Näyttely koostuu isoista öljyvärimaalauksista kankaalle, sekä pienemmistä öljyväri- ja sekatekniikka teoksista. Minja Karoliina Laakso (s.1988) on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka on valmistunut 2020 Saimaan Ammattikorkeakoulusta.
CANAL CHEONG JAGERROOS
Pinnan alla / Beneath the surface
Canal Cheong Jagerroos yhdistää kalligrafian, runouden, symboliikan ja ohimenevät materiaalit kerroksellisiksi sävellyksiksi, jotka ylittävät kulttuuriset rajat. Tämän synteesin avulla hän rakentaa visuaalisen kielen, joka on sekä syvästi henkilökohtainen että universaalisti resonoiva. Hänen teoksensa käsittelevät usein identiteettiä, luonnon ja kaupunkiympäristöjen välistä suhdetta sekä siihen kuulumista. Hän ilmaisee ideoitaan innovatiivisilla tavoilla hyödyntäen erilaisia medioita, kuten maalausta, installaatiota ja sekatekniikkaa.
Yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella piirustuksesta, maalauksesta ja installaatiosta Cheong Jagerroos on kehittänyt omaleimaisen visuaalisen kielen, jota hänen henkilökohtainen historiansa ja monipuoliset kokemuksensa Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa ja Skandinaviassa ovat muokanneet. Näiden kulttuurivaikutusten vuorovaikutus on syvästi vaikuttanut hänen taiteelliseen työskentelyynsä.
Canal Cheong Jagerroos (s. 1968) on merkittävä nykytaiteilija, jonka teokset ylittävät maantieteelliset rajat ja kulttuuriset kontekstit. Macaossa taiteilijaperheessä kasvanut hän on tutkinut erilaisia taiteen ilmaisumuotoja nuoresta iästä lähtien.
Hänen töidensä keskeinen teema on katoavaisuuden ja identiteetin juoksevuuden käsite, josta esimerkkinä toimii hänen vuonna 2017 käynnistetty installaatioprojektinsa ”Kelluva saari / Floating Island”. Tämä projekti toimii metaforana olemassaolon katoavaisuudelle ja paikan etsimiselle globalisoituneessa maailmassa, kutsuen katsojia pohtimaan omia kokemuksiaan siirtymisestä. ”Kelluvan saaren” lisäksi hän oli mukana perustamassa ”Sininen ja punainen / Blue & Red” -taideprojektia vuosina 2015–2020, joka edisti vuoropuhelua eri taustoista tulevien taiteilijoiden välillä ja korosti yhteisöllisyyttä taiteellisessa prosessissa.
Kahvila Maisema
Kahvila Maisema on pieni hengähdyspaikka taiteen sydämessä Meilahden Taidehallilla. Tarjolla on tuoretta kahvia, leivonnaisia ja hetki hengähdystä taiteen keskellä upeissa Meilahden merimaisemissa. Kahvila Maisema on avoinna Taidehallin ollessa auki. Laajemman valikoiman ja keitto- ja salaattilounaan löydät viereisestä Kartanon Kahvilasta.
Pieni Taidekauppa Maisema
Pieni Taidekauppa Maisema kokoaa yhteen paikallisten taiteilijoiden ja käsityöläisten luomuksia sekä valikoituja kirjoja. Valikoimasta löydät vaihtuvia koruja, keramiikkaa, kirjoja, postikortteja ja muita uniikkeja aarteita. Taidekauppa on avoinna Taidehallin ollessa auki.
JUTTA HIMONAS
Jutta Himonas tekee intuitiivisia keraamisia pysäytyskuvia kulloisistakin mielessä pyörivistä kysymyksistä, ajatuksista ja ihmetyksen aiheista, punkilla maustettuina ja materiaalin kanssa vuoropuhelussa. Himonas työskentelee pääasiassa kivitavarasavien parissa, dreijattuja ja käsinrakennettuja osia toisiinsa liittäen orgaanisiksi esineiksi.
Jutta Himonas valmistui keramiikka-artesaaniksi vuonna 2011, jota ennen hän oli valmistanut keraamisia taide – ja käyttöesineitä yli vuosikymmenen. Himonasin keramiikkaa on yritysten ja yksityisten kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla.
Jutta asuu ja työskentelee Siuntiossa, metsän ja merenlahden vieressä, korpin ja ilveksen naapurina.
KINNUNEMIN TAIDETAKIT
Kinnunem on unisex-pukeutumiseen erikoistunut vintageliike Helsingin Kalliossa, jonka spesialiteettina on nyt täälläkin nähtävät, Kinnunemin omistajan; Mi Kinnunen-Nurun luomat taidetakit; uniikeiksi päällepuettaviksi taideteoksiksi muunnellut vintagetakit! Tämän näyttelyn yhteyteen valmistettuihin takkeihin on valittu teemoiksi Suomen luonto ja kieli Nannan Suden inspiroimana ja aika-teema Pekka Ala-Pietilän inspiroimana.
VINTAGEKORUT
Hoochie Mama Jane on vuonna 2009 perustettu koruihin ja juhlapukeutumiseen erikoistunut vintageliike, jonka näyttelyn yhteyteen kuratoima koruvalikoima koostuu Meilahden kartanon historian inspiroimista antiikkikoruista, sekä kotimaisista menneiden vuosikymmenten korudesignista.
IRJA NURUN TAIDEKORUT
Irja Nuru on helsinkiläinen kuvataiteilja ja pitkän linjan vintagekauppias, jonka suunnittelemat, menneistä ajoista ja vintage-estetiikasta inspiroituneet korut valmistetaan kotimaisena käsityönä, materiaaleina hopea, pronssi ja jalokivet.
Pieni taidekauppa Maisemassa myynnissä on myös tätä näyttelyä ajatellen valmistettuja uniikkikappaleita näistä koruista!
FAQ
Käykö Taidehallissa museokortti?
Toistaiseksi meillä ei ole Museokorttia, mutta toivomme saavamme museokortin käyttöön pian.
Onko tila esteetön?
Taidehalli on esteetön tila ja aulasta löytyy esteetön WC.
Saako koiran ottaa mukaan taidehalliin?
Koirat ovat tervetulleita taidehalliin keskiviikkoisin. Pidäthän koiran kytkettynä koko vierailun ajan.
Onko pysäköinti ilmaista?
Kartanon pihan parkkipaikka on maksullinen. Voit maksaa pysäköinnin Parkman- tai Easypark-sovelluksella. Huom. parkkipaikka on yksityisaluetta, liikkumisesteisen pysäköintitunnus ei oikeuta maksuttomaan pysäköimiseen.
